Podcastin viidennessä jaksossa jutellaan, miten kasvattaa ruokaa itse ilmaiseksi. Hostina Farm Escapen perustaja Liisa Koivisto ja vieraana Ylva-pupu.
Kuuntele podcast-jakso tästä alta painamalla nuolta tai lue kirjoitettu blogiteksti!
Edellisessä jaksossa aiheena olivat kanat ja omavaraisuus. Tässä jaksossa jatketaan vielä vähän pidemmälle ja mietitään, mitä voisi tuottaa ruokapöytään itselle ilmaiseksi. Olisin voinut ottaa tähän laajemman näkökulman ja puhua vain ruoan kasvattamisesta, mutta halusin ottaa näkökulmaksi nimenomaan ilmaisuuden. Moni on huomannut, että puutarhaan saa kulumaan paljon rahaa ihan jo multaa ja siemeniä ja taimeja ostamalla.
Ostamisesta ja kuluttamisesta on tullut normaalia, vaikka entisaikoihin se oli luksusta.
Ennen pärjättiin huomattavasti vähemmällä ostamisella kun oltiin suunnitelmallisia ja noudatettiin kiertotaloutta sekä vaihdantataloutta. Nyt kun korot ovat korkealla ja inflaatio laukkaa, ehkä yhä useampi miettii, miten ruokakuluissa voisi säästää. Jo pienikin itse kasvatettu lisä on suuri ilon aihe ja jos sen kasvattaminen on ollut ilmaista, on se säästöä (kunhan omalle työlle ei laske hintaa).
Pankkikorttia vilauttamalla säästää aikaa ja saa heti mitä haluaa, mutta tarvitseeko kaikkea edes saada heti? Vaikka siis tilillä olisikin pätäkkää, voisi olla opettavainen kokemus tehdä jotain ilman rahaa. Onnistutko? Kuinka vaikeaa tai aikaa vievää se on? Ehkä silloin oppii arvostamaan sitä rahaakin enemmän. Raha helpottaa arkea kummasti, mutta sitä ei välttämättä edes hoksaa, jos tilille tulevaa rahaa on alkanut pitää itsestään selvänä asiana.
Miksi kasvattaa ruokaa itse?
- säästää rahaa, jos ei laske omalle työlleen hintaa
- aikaa ja vaivaa kuluu, verrattuna siihen, että kaiken ostaa
- luomuruoka on kalliimpaa, eli luomua itse kasvattamalla säästää vielä enemmän
- saa juuri sellaista ruokaa kuin haluaa
- tietää, miten ruoka on kasvatettu (esim. ilman myrkkyjä)
- hiilijalanjälki pienenee, kun ruokaa ei ole pakattu, varastoitu ja kuljetettu kaukaa
- puutarhanhoito parantaa mieltä ja vähentää stressiä ja ahdistusta
Viime vuodet ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan yhä enemmän hyötyviljelystä ja omasta ruoka-omavaraisuudesta myös yleisen epävarmuuden ja ruoan hinnan nousun vuoksi.
Ruokaa oppii arvostamaan enemmän, kun kasvattaa sitä itse.
Ruoan kasvattaminen ei ole helppoa. Olen itse harjoitellut oman kasvimaan pitoa jo vuodesta 2007 asti, jolloin muutimme maalle. Joinain vuosina jokin laji onnistuu, joinain ei.
Kun näkee ruoan eteen valtavan vaivan ja ymmärtää miten kauan ruoan kasvattamiseen menee, lopputulosta eli sitä ruokaa arvostaa niin paljon, että ruoan haluaa käyttää viimeistä palaa myöten. Kynnys antaa ruoan pilaantua kaappiin ja heittää sitä pois kasvaa. Hävikki pienenee ja rahaa säästyy.
Puutarhanhoito on myös taito, jota haluan kehittää ja ylläpitää ja siirtää omille lapsille.
Onnistumisen kokemukset, se mahtava fiilis kun saa vaikka omia porkkanoita, luo uskoa tulevaisuuteen ja omaan pystyvyyteen. Tieto, että tarvittaessa osaa tuottaa ruokaa, on priceless. Ne ovat asioita, joille on mahdoton laittaa hintalappua.
Epäonnistumiset sen sijaan kasvattavat pettymysten sietokykyä ja ymmärrystä siitä, että kaikki ei aina ole itsestä kiinni.
Vaikka olisi tehnyt kaiken oikein, voi sadon pilata mikä tahansa yksittäinen sinusta riippumaton asia. Yksi halla, kaatosade, auringonpaahde, tuholaiset, omat eläimet, kuten kasvimaalla riehuvat tai kaivavat koirat, kuopsuttelevat kanat tai luonnon eläimet kuten jänikset ja rusakot.
Nämä itsestä riippumattomat asiat opettavat varautumaan erilaisiin kasvimaata kohtaaviin uhkiin, ja vuosien myötä siinäkin kehittyy. Silti aina voi tapahtua jotain odottamatonta, ja silloin on hyvä muistaa, että sellaista elämä on, ja jatkaa eteenpäin.
Jokaisella on omat syynsä kasvattaa ruokaa itse, ja jokainen syy on ihan yhtä hyvä kuin toinen. On myös OK että ei kasvata ruokaa itse, ja se lienee aika yleistä.
Mulle puutarhanhoito vain linnunlaulua kuunnellen, ilman podcastia tai äänikirjaa korvissa, on ehkä parasta aivoterapiaa ikinä! Aivot lepäävät ja syntyy tilaa uusille ajatuksille ja ideoille.
Kasvimaan hoito on mindfulnessia parhaimmillaan.
Miten kasvattaa ruokaa itse?
Mitä tarvitset kasvattaaksesi ruokaa itse ilmaiseksi? Ilmaiseksi tarkoittaa enemmän vaivaa, kun pitää käyttää hieman luovuutta sen sijaan, että ostaisi vain kaiken mitä, mieleen juolahtaa.
Maalla asuessa ruoantuotanto on paljon helpompaa kuin kaupungissa. Kaupungissa mahdollisuudet ovat rajatummat. Tarvitset tilan, multaa, lannoitetta, valoa, vettä ja mahdollisesti myös tuholaisten torjuntaa.
Tila ei maaseudulla yleensä ole ongelma, mutta kaupungissa viljely tarkoittaa yleensä viljelyä sisällä ikkunalla, terassilla, parvekkeella tai parhaassa tapauksessa omalla pihalla tai viljelypalstalla.
Jos itselläsi ei ole sopivaa tilaa, jollain muulla voi olla ylimääräistä tilaa. Verkostoituminen ja ihmissuhteiden ylläpito kannattaa, sillä saatat saada viljellä jonkun toisen tontilla ihan ilmaiseksi, jos vaikka annat osan sadosta kiitokseksi.
Viljelylaatikoissa eli lavakauluksissa viljely on suosittua. Lavakauluksia voi kysellä tehtailta, ja hyvällä tuurilla voi saada ilmaiseksi tai edullisesti. Yritykset saavat lavakaulusten kierrättämisestä pantin, joten ne harvoin jäävät pitkäksi aikaa nurkkiin pyörimään. Tarkista, että lavakauluksen puuta ei ole käsitelty myrkyillä.
Kasvualusta on viljelyssä tärkeää. Moni maaseudulla asuvakin ostaa multaa esimerkiksi viljelylaatikoihin, sillä he haluavat olla varmoja mullan laadusta ja säkkimullan rikkaruohottomuus helpottaa puutarhanhoitoa ja vähentää kitkemistä. Multaa voi myös ostaa isoja kuormia, mutta ikinä ei voi olla täysin varma, mitä mullassa on.
Peltomulta voi olla täynnä rikkaruohoja ja sitä pitää usein parantaa, että se olisi ihanteellinen kasveille. Maanparannusta ja kitkemistä tulee väkisinkin paljon enemmän jos kylvää oman maan multaan tai ostettuun peltomultaan kuin kaupan säkkimultaa käyttämällä. Itsekin olen ostanut paljon multaa ja tulen varmasti pitkään ostamaankin, mutta yritän siirtyä hiljalleen enemmän ja enemmän multaomavaraiseksi.
Multaa voi nimittäin tuottaa itse kompostoimalla. Sisätiloissa mullan tuotanto onnistuu bokashi-menetelmällä tai matokompostilla ja ulkona lämpökompostilla tai lehtikompostilla. Komposti muuttaa ruoantähteet, puutarhan kasvijätteet ja kaiken muun eloperäisen kuten puun lehdet ja risut ilmaiseksi mullaksi. Kompostointiin hurahtanut iloitsee, mitä enemmän puista tippuu lehtiä ja istuttaa pihalleen lisää lehtipuita. Ehkä jopa tarjoutuu haravoimaan naapurinkin lehdet, jos saa palkaksi pitää lehdet!
Myös lannoitteita voi saada ilmaiseksi. Eläinten lanta on luonnollisinta lannoitetta kasveille. Lantaa voi myös saada ilmaiseksi eläintiloilta lapioimisen vaivalla. Ja lisäksi hyvää lannoitetta on muuten ihmisten pissa.
Poikien ja miesten varsinkin on helppo käydä pissalla esimerkiksi omenapuun juurella, mutta minä käyn mieluummin huussissa, joka erittelee pissan ja voin sitten hyötykäyttää sen kasvimaalle.
Biohiiltä voi laittaa mullan sekaan, ja se toimii ikään kuin vesi- ja lannoitevarastona kasveille. Se ladataan ennen käyttöä, jolloin se imee vettä ja ravinteita huokosiinsa, joista kasvit ottavat sitä tarvittaessa. Biohiiltä voi tehdä itse. Biohiilen valmistamiseksi tarvitset vain risuja, lapion ja tulta. Maaseudulla riittää usein risusavottaa, ja monella kerääntyy risukasoja odottamaan haketusta tai polttoa. Jollei sinulla ole risuja, voit kysyä, voitko tehdä jollekin toiselle risuja, jos saat pitää risut palkkana.
Risut ovat kullanarvoisia. Myös tuhka on joillekin kasveille arvokas lannoite, mutta sitä saa usein riittämiin tulisijoista muutenkin, eli risuja harvoin tarvitsee polttaa tuhkan vuoksi.
Kasveista voi myös tehdä lannoitetta ja tuholaisten torjuntaan lientä, esimerkiksi nokkosesta.
Sitten tarvitset tietenkin kasveja tai siemeniä, joita kasvattaa. Kun pääset alkuun, monivuotiset kasvit lisääntyvät rönsyillä, juurivesoilla, jakamalla kasvi osiin tai siemenillä, ja voit vaihtaa niitä muiden kanssa ja saada itsellesi uusia lajeja.
Mitä ruokaa voi kasvattaa itse ilmaiseksi?
Mitä ruokaa sitten voi kasvattaa itse ilmaiseksi?
Itse kasvatan myös eläimiä syötäväksi. Se on lähes ilmaista, sillä eläimet ja tilat ovat jo valmiiksi olemassa. Nurmi on lähes pomminvarma kasvamaan, joten jos kaikki kasvinviljely epäonnistuu, todennäköisesti nurmi silti kasvaa, ja eläimet kasvavat. Näin saa ainakin proteiinia pöytään ja pakkaseen, vaikka muu ruoantuotanto menisi pieleen.
Hankkimalla omille eläimille poikasia ja kasvattamalla niiden poikaset lihaksi, tuottavat omat eläimet meille lähes ilmaista lihaa kesällä. Kesän poikaset syövät kesän ulkona pääasiassa ilmaisia luonnon antimia ja syksyllä poikasista saadaan lihaa pakkaseen. Monet kasvattavat esimerkiksi lampaita ja kanoja.
Jos eläimiä on siis muutenkin, kannattaa harkita poikasten tekemistä ja lihoiksi laittamista sen sijaan, että ostaisi kaiken lihan. Joillakin on vaikeuksia syödä omien lemmikkien poikasia, mutta siihen kyllä tottuu ja lihan ottaminen omasta pakkasesta tuntuu aivan samalta kuin lihan ottaminen kaupan hyllyltä.
Eläinproteiinia saa myös metsästämällä ja kalastamalla, tosin ne maksavat jonkin verran, mutta molemmat ovat hyvä tapa lisätä ruokaomavaraisuutta. Kasviproteiinin kasvatus on säiden armoilla ja riippuvainen myös kasvuvyöhykkeestä, joten sen saanti ei ole yhtä varmaa kuin eläinproteiinin. Varsinkin täällä Lapissa kasvaa parhaiten lähinnä nurmi, joten meidän proteiinintuotannosssa palkokasvit ovat iloinen yllätys, eivät proteiinituotannon kulmakivi.
Sitten on vielä tietenkin luonnon antimet, kuten villiyrtit, marjat ja sienet, joiden kerääminen on täysin ilmaista, mutta koska niitä ei tarvitse kasvattaa, ei keskitytä nyt niihin.
Moni puutarhuri ei kerää siemeniä kasveistaan, ja kysymällä voit saada niitä ilmaiseksi keräämisen vaivalla. Myös kaupan kasveista voi kerätä siemeniä ja kylvää niitä. Omaa siemenpankkia kannattaa kerätä, eikä sen jälkeen tarvitse enää ostaa siemeniä kaupasta.
Kaupan siemenistä tuli muuten mieleen F1-siemenet. F1-merkintä siemenpussissa tarkoittaa, että kyseessä on jalostuksen tuloksena syntynyt hybridilajike. F1-kasvista ei kannata kerätä siemeniä, sillä siemenet voivat olla steriilejä tai siemeniä ei kehity ollenkaan.
Marjapensaita, kuten herukoita ja karviaisia, voi lisätä oksista. Oksia voi taittaa maahan, jolloin ne kasvattavat juuret tai niitä voi leikata ja juurruttaa. Kysymällä voit saada ilmaiseksi oksia tai voit pyytää tuttuja taittamaan oksia maahan sinua varten. Jälleen on hyödyllistä tuntea ihmisiä ja tehdä heille vastapalveluksia.
Marjapensaat ja hedelmäpuut tuottavat satoa, vaikka et ehtisi niitä hoitaa. Toki alkuvuosina ne kuolevat herkemmin esimerkiksi kuivuuteen, mutta kun ne ovat juurtuneet ja jos kasvit on valittu hyvin, ne usein selviävät kuin itsestään. Marjojen kerääminen pensaasta on helppoa verrattuna metsässä marjastamiseen.
Mansikan taimet ovat kalliita, mutta ne leviävät rönsyistä todella innokkaasti. Rönsyt vievät kasvilta voimaa ja pienentää mansikkasatoa, joten moni heittää rönsyt pois. Kysymällä saatat saada ilmaiseksi mansikantaimia, varsinkin jos itse lupaat käydä säännöllisesti poistamassa rönsyt toisen mansikkapenkistä ja palkaksi saat pitää rönsyt. Win-win!
Jos haluat kasvattaa siemeniä, auringonkukan siemenet ovat valinta! Yhdestä auringonkukan siemenestä kasvaa valtava kukka, jossa on hurjan paljon siemeniä! Voit syödä niistä osan, puristaa niistä auringonkukkaöljyä, antaa linnuille talvella ja jättää pienen osan siemenpankkiisi. Kaikista lajikkeista ei saa paljon öljyä, vaan siihen on omat lajikkeet.
Perunat poikimaan
Perunoiden kasvattamiseen tarvitaan perunoita, joilla aloittaa. Mutta oletetaan, että ostaisit perunoita muutenkin ruoaksi, ja kaupan perunat käyvät kasvattamiseen, eli ei tarvitse ostaa välttämättä varsinaisia siemenperunoita. Monesti ne kaupan perunat ovat alkaneet itää jääkaapissa, ja olemme laittaneet ne maahan kasvamaan.
Perunan voi jakaa osiin, jolloin yhdestä perunasta saa vielä enemmän perunoita. Niin on pula-aikoina tehty ja monet tekevät vieläkin. Perunaa voi kasvattaa vaikka ämpärissä parvekkeella.
Tiedätkö, kuinka monta perunaa tulee yhdestä siemenperunasta? Löysin tiedon, että noin kymmenen. En ole itse punninnut, mutta jos tämä on totta, niin ostamalla kilosta perunoita tulee 10 kiloa perunoita. Siemenperunoita voi löytyä ylimääräisiä myös tutuilta, itse olen ainakin monena vuonna ostanut niitä liikaa ja kysellyt, tarvitseeko joku valmiiksi itäneitä siemenperunoita. Somessa kannattaa kysellä, ja saattaa käydä tuuri.
Unohdettu puutarha
Mulla on ollut vuosia, jolloin en ole ehtinyt tai jaksanut tehdä puutarhassa mitään. En ole kokenut siitä huonoa omatuntoa, sillä puutarha on meitä varten, emme me sitä varten. Ja jos viljelet yksivuotisia kasveja, ne täytyy joka vuosi kylvää uudestaan joka tapauksessa.
Monivuotiset kasvit joko selviävät tai eivät selviä. Niin kauan, kun hengissä säilyminen ei ole omasta ruoantuotannostasi kiinni, se ei ole niin vakavaa.
Unohdettu puutarha voi jopa yllättää iloisesti, jos esimerkiksi porkkana on jäänyt nostamatta maasta syksyllä. Porkkana nimittäin kukkii vasta toisena vuonna, ja silloin se tuottaa siemeniä!
Teoriassa porkkana kylvää itse itsensä, mutta käytännössä porkkanan taimet itävät niin hitaasti, että tarvitsevat usein ihmisen kitkemään nopeammin kasvavat rikkaruohot.
Ideoita, joita voit kokeilla vaikka heti:
- Herneen versoja voi kasvattaa kaupan herneistä, ja jos ne kasvavat isoiksi asti voi niistä kerätä aina uudet herneet.
- Juureksista voi säästää kannat, ja pistää ne veteen kasvamaan.
- Metsästä voi siirtää sieniä omalle pihalle ja sieniä voi kasvattaa myös sisällä.
- Puutarhan satoa, siemeniä tai taimia voi myydä tai vaihtaa, ja saada itselleen jotain muuta tilalle.
Onko sinulla muita ideoita? Laita viestiä, niin täydennän tätä blogitekstiä! 🙂
Tässä kaikki tällä kertaa. Seuraavassa jaksossa puhutaan farmin lomittamisesta. Farmivahdin hommat voivat olla ikimuistoinen elämys farmivahdille ja farmin omistajille se tarjoaa hetkeksi pakoreissun pois farmilta.
Maalaisterveisin, Liisa Koivisto, Farm Escape Tornio
Jos haluat lisätietoa pakopelien järjestämisestä omissa tiloissasi tai sinulla herää kysymyksiä mistä tahansa pakopeleihin tai maalaiselämään liittyvästä, voit laittaa Liisalle viestiä somessa, sähköpostilla tai tällä lomakkeella:
Podcastin aiemmat jaksot blogissa:
- Muutto maalle ja pakopelifarmin perustaminen
- Elämää eläinten kanssa maalla
- Millainen on eläinpakopeli?
- Kanat ja omavaraisuus
Kiitokset:
Ylva-pupu: Johanna Vuokila
Äänitys: Juha Orre
