Suuntana omavaraisuus – yhteispostaussarjan tammikuun 2024 teemana on suunnitelmat ja haaveet vuodelle 2024. Yhteispostauksia luotsaavat Tsajut-blogin Satu ja Korkealan Heikki. Linkit muiden omavaraisbloggajien postauksiin löytyvät jutun lopusta!
Olen Liisa Koivisto ja olemme perheeni kanssa asuneet jo 17 vuotta tällä pienellä farmilla Torniossa Lapissa. Meillä on pakopelifarmi ja monenlaisia eläimiä ja pieni puutarha kasvuvyöhykkeellä kuusi.
Pidemmän esittelyni voit lukea Blogin takana -postauksesta. Jos haluat kuulla, miten päädyin kaupungista maalle asumaan, voit lukea blogikirjoitukseni tai kuunnella podcast-jakson Maalaiselämää-podcastistani.
Tässä postauksessa kerron ensin kuulumisiamme ja lopuksi suunnitelmiamme vuodelle 2024. Mukavaa kun saavuit tänne, toivottavasti viihdyt blogin parissa!
Jumissa farmilla ennätyspakkasissa
Vuosi alkoi ennätyspakkasilla ja täällä meilläkin oli alimmillaan 34 astetta pakkasta. Onneksi asumme aika korkealla merenpinnan yläpuolella ja meillä ei ollut yhtä kylmä kuin alempana asuvilla Torniossa. Alavilla mailla hallan vaara, kuten vanha kansa sanoo. Kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin ilma, joten kylmä ilma laskeutuu alas ja lämmin nousee ylemmäs.
Vaikka asummekin Lapissa, ovat pidemmät alle -30 asteen pakkasjaksot meillekin harvinaisia. Meillä on valitettavasti tällä hetkellä kaksi diesel-autoa. Talvilaatuinenkaan diesel ei toimi kovin kylmässä, eikä meillä ollut tankissa arktista laatua, joka toimii jopa -40 asteessa.
Meillä lähti toinen auto lomailemaan korjaamolle jo ennen joulua ja toinen auto hyytyi näistä pakkasista. Olimme siis jumissa farmilla ilman autoa. Se oli vähän pelottavaakin, sillä kun asuu syrjässä, on auto pakollinen selviytymistä varten eikä valinta omaa mukavuutta varten.
Meillä on kotivaraa aina riittämiin, mutta tuoretuotteita alkoi tulla ikävä ja muitakin asioita piti hoitaa kaupungissa. Onneksi saimme lainata naapurin bensa-autoa, kiitos Matti! Silloin päätimme, että seuraavan kerran kun auton hankinta on ajankohtaista, täytyy hankkia toiseksi autoksi bensa-auto.
Tallissa pysyi onneksi lämmin lisälämmittimien avulla. Jos tällaisilla pakkasilla olisi ollut pitkä sähkökatko, sitten olisimme olleet pulassa. Suomen sähköjärjestelmästä puuttuu säätövoimaa (eikä sitä hetkessä rakenneta), joten sähkön niukkuus on mahdollista tulevaisuudessakin. Lisäksi sään ääri-ilmiöt luultavasti lisääntyvät tulevaisuudessa ja itänaapurikin saattaa tehdä kiusaa. Siksipä olemme tutkineet aggregaatteja ja lämmittimiä mahdollisia pidempiä sähkökatkoja varten, mutta vielä emme ole osanneet tehdä valintaa. Tahtotila on hoitaa tämä asia kuntoon mahdollisimman pian.
Joululahjaksi karitsoita ja uudeksi vuodeksi kalkkunan poikasia
Joulu meni mukavasti. Joululaatikot tein leivinuunissa ja veimme ne mukanamme kun vietimme aaton mummolassa Ylitorniolla. Meillä on keittiöremontti, ja olemme käyttäneet leivinuunia enemmän kuin koskaan aiemmin. Meillä ei ole ollut leivinuunissa edes lämpömittaria, sillä se meni rikki ja uutta ei ole tullut hommattua. Ihmeellisen hyvin olemme silti onnistuneet ja ainakaan sopivista lämpötiloista ei ole tarvinnut stressata, kun olemme menneet ihan mututuntumalla.
Joulun paras joululahja olivat yllätyskaritsat! Tiesimme Lambadan olevan tiine, mutta emme tienneet, milloin karitsat syntyvät. Jouluaattoiltana kun kävin tallissa, niitä ei vielä ollut, mutta joulupäivänä aamulla karsinasta löytyi kolme pirteää pienokaista!
Olipa hyvä, että olimme joulun kotosalla, sillä olisi siinä saattanut lomittaja hieman ihmetellä yllätyskaritsoita!
Pari päivää ennen vuodenvaihdetta meille kuoriutui pari kalkkunan poikasta. Yleensä haudon tipuja vasta pääsiäiseksi, mutta kun kalkkuna innostui munimaan, en malttanut olla laittamatta munia hautomakoneeseen. Naapurissa kalkkunarouva hautoi itse tiput! Mahtava suoritus keskellä talvipakkasia.
Tänä vuonna haluaisin kasvattaa paljon kalkkunoita syksyllä paistiksi laitettaviksi. Saimme naapurista savustettua kalkkunanlihaa ja perhe tykkäsi siitä. Kovin monta kalkkunaa en halua nyt talvella ja keväällä kuitenkaan ostorehulla ruokkia, vaan paras olisi, että ne kuoriutuisivat vasta myöhemmin keväällä ja laiduntaisivat ja kasvaisivat mahdollisimman paljon kesällä. Haudotan keväämmällä myös kanoja ja ankkoja, joten pihamaalla on kesällä vilskettä.
Vuohia en ole vielä saanut hommattua, sillä on vaikeaa löytää edullisesti lypsäviä tai tiineitä kuttuja. Neitsytlypsäjät olisivat ehkä parhaita, sillä täällä Lapissa ei ole helppo löytää pukkia.
Taimikasvatus on lempihommiani, joten kaivoin kasvivalon esille ja laitoin chilit kasvamaan. Samalla laitoin myös herneen versoja tulemaan. Käytän niitä salaateissa ja leivän päällä ja lapsetkin tykkäävät napsia niitä ihan sellaisenaan.
Tulevan kauden tavoitteet ja toiveet
Tälle kaudelle minulla on useita haaveita. Haluan istuttaa lisää vadelmia sekä muutamia puita, kuten makea pihlajan, tammen ja syreenejä. Kukkaniityn perustaminen on myös toiveena, sillä minulla on jo valmiiksi hankittuna paljon niittykukkien siemeniä. Meillähän on täällä toki luonnon kukkaniittyä muutenkin ja kasvimaallani kasvaa paljon kukkia, mutta kukkia ei vaan voi olla liikaa! Siitä puheen ollen, myös auringonkukkapelto on asialistalla.
Viime vuonna papumaa epäonnistui täysin, mutta tänä vuonna uusi yritys. Herneiden kasvatus onnistui viime vuonna mukavasti, ja sitä aion jatkaa tänäkin vuonna. Haluaisin kasvimaalle kaarikäytävän, jossa kasvaisi toisella puolella papuja ja toisella puolella herneitä.
En ole vielä tilannut siemeniä, mutta minulla on paljon aiempien vuosien marketeista ostettuja siemeniä vielä jäljellä. Aion tilata siemeniä myös Hyötykasviyhdistykseltä, sillä heillä on luonnonmukaisia siemeniä ja myös vanhoja viljelylajikkeita, jolloin voin edistää myös geeniperimältään ja kulttuurihistorialtaan arvokkaiden lajien säilymistä.
Harkinnassa tänä vuonna on, uskallanko kokeilla Olga-päärynää, joka menestyy vyöhykkeellä viisi. Onkohan kukaan onnistunut sen kanssa vyöhykkeellä kuusi?
Kasvimaan suunnitelma 2024
Kasvimaani on nykyään viljelylaatikoissa, mikä on tehnyt puutarhanhoidosta paljon helpompaa. Kylvän jokaiseen laatikkoon useaa eri lajia ja tavoitteenani on iloinen runsaus ja rehevyys, jossa ei jää tilaa rikkakasveille. Toki tiheään kylväminen voi verottaa satoa, mutta puutarhan on myös tärkeää tuottaa iloa. Lähes jokaiseen laatikkoon kylvän myös kukkia ja yrttejä.
Teen suunnitelman tekstitiedostoon ja pyrin huomioimaan kumppanuuskasvit. Kylvän ruudukoihin sekä vaaka-, pitkittäis- ja vinoriveihin, jotta saisin yllättävää vaihtelua kasvimaan ulkonäköön. Varsinkin alkukesästä tämä näyttää kivalta, kun kaikki kasvit ovat vielä pieniä. Kun kesä etenee, viljelylaatikko räjähtää ja pursuaa yleensä yli äyräiden, mikä on minusta ihanaa.
Suunnittelen puutarhan kierrettäväksi, mistä syystä joka toinen rivi alkaa oikealta ja toinen vasemmalta. Ajatus on, että puutarhan kiertäjä kävelee puutarhan läpi ja voi arvailla, mitä laatikoissa kasvaa. Laatikon toisella puolella on lappu, josta näkee vastauksen.
Viime vuonna minulla oli noin 20 laatikkoa (+ mansikkamaa 12 laatikkoa), mutta tänä vuonna laatikoita laitetaan lisää. Viime vuonna puutarhan perustaminen jäi kesken, mutta tänä vuonna homma on tarkoitus viimeistellä lisäämällä viljelylaatikoita ja kivoja elementtejä puutarhaan kuten portti ja vesielementti.
Tällaisia suunnitelmia ja haaveita täällä meillä. Millaisia haaveita tai suunnitelmia sinulla on?
Toivottavasti viihdyit blogini parissa! Minut löytää Instagramista @farmescapetornio sekä @liisakoivisto ja Facebookista Farm Escape Tornio. Voit keskustella kanssani siellä tai kommentoida tähän blogiin.
Muista vierailla tähän alle linkitettyjen muiden omavaraistelijoiden sivuilla ja kommentoida ahkerasti!
10 ajatuksia aiheesta “Omavaraisuushaaveita vuodelle 2024”
Hyvältä kuullostaa 👍… ei kuitenkaan pakkanen!
Herneet on ihania. Meillä on kesällä aina herneiden silpomis talkoot tv:n edessä tai pihalla. Viime kesänä saimme silvottua 8 kg herneitä pakkasen. Nam!
Terkut Itä -rajalta, Mirja KORPITALO
No huuhhhuh teidän lämmöt siellä. Etelän kermaperseenä tämän aamun -24C oli niin friikkiä, että ei paljon naurattanut aamutoimia eläimille tehdessä. Ja meidänkin dieselauto sanoi tänään, että sopii katsella sitä kotivaraa, että mitä syötte. 😀 Tarkoitus oli kaupassa käydä, mutta katsotaan, jos huomenna pääsisi jo.
Ihastuttavan tarkka suunnitelma sulle viljelyiden suhteen ja kadehdittavat joululahjat. <3
-Riikka
Ihana kuva tuo huurteisen oven kuva 🙂 Niin realistisen ja tutun näköinen kuva, vaikka täällä etelässä ei nyt olekaan ollut kuin -27 pakkasia. Uusiutuva sähkö on kiva asia, mutta niin sääriippuvaista.. itsekin pyysin viime jouluksi aggregaatin joulupukilta.
Te pohjoisen kanssapoppoolaiset olette olleet ajatuksissa monta kertaa viimeisen kahden viikon aikana, kun pakkaset ovat kurittaneet maata. Meilläkin täällä lounaisrannikon 1b:ssä painui kylmimmillään mittari -26 asteeseen. Niin kylmää en muista olleen kertaakaan meidän aikana ja yleensäkin pikkukireät kestävät täällä vain muutaman päivän. Siellä pohjoisessa te olette joutuneet selviämään vielä kovemmista asteista. Jos oman kokemuksen perusteella voisin ehdottaa tuohon lisälämmitinasiaan ratkaisua, niin meillähän on usean vuoden kokemus sekä petrooli- että kaasulämmittimistä. Molemmilla saa nopeaa lämpöä helposti, mutta kaasulla saa sen jälkeen paremmin tasaista ylläpitolämpöä hieman edullisemmin, kuin petroolilämmittimellä. Kaasulämmittimen kanssa on myös se etu, että kaasupullo kestää hyvin pakkassäilytystäkin. Kesällä säilytyspaikassa ei saisi olla yli 40 + astetta, mutta pakkasongelmaa ei ole, toisin kuin petroolin kanssa, joka ei halua palaa jos se on kylmää.
Olipas kiva lukea (ja nähdä esimerkki) kasvimaan suunnittelusta ja kirjanpidosta! Yksinkertainen systeemi ja yleensähän se on juuri paras.
hyvältä kuulostaa!
Auringonkukkapelto olisikin kiva, olen täälläpäin (länsi-suomi) nähnyt nyt talvella muutamia, joissa törröttelevät siemenet lintujen ilona. Sinullakin on niin järjestelmälliset suunnitelmat, pitäisi itsekin kunnostautua sen suhteen – mutta niin paljon on aina siitäkin kiinni, että mikä kohta maasta sulaa ja valmistuu mihinkin ajankohtaan ja teen kylvöpäätöksiä vasta siinä paikassa.
Aika hurjat pakkaslukemat. Kotivaran merkitys nousee todella tällaisissa olosuhteissa. Onneksi teillä on ollut lämmitykset kunnossa eläimille. En tunne yhtään pakopeli-logiikka, pitäisi varmaan tutustua. Ehkä teillä oleva eläinversio olisi enemmän ns. mun juttu, kuin muut.
Ooh, miten söpöt joulukaritsat. Ihana joululahja!
Ja puutarhasuunnitelmat kuulostaa tosi hienoilta. Rehevä hernekaari kuulostaa oikein erinomaiselle ajatukselle. Taidanpa itsekin suunnitella jotain sellaista.
Upean kuuloisia suunnitelmia ja hauska tuo kierrettävä laatikkopuutarha.
Valitettavasti Olga-päärynän makua on moitittu laajasti. Suosittelen olemaan yhteydessä Hirvensalmen taimistoon ja kysymään sieltä neuvoa. Makeapihlajia etsisin Savonlinnan taimistolta.