Omavaraisuushaaveita vuodelle 2024

Suuntana omavaraisuus – yhteispostaussarjan tammikuun 2024 teemana on suunnitelmat ja haaveet vuodelle 2024. Yhteispostauksia luotsaavat Tsajut-blogin Satu ja Korkealan Heikki. Linkit muiden omavaraisbloggajien postauksiin löytyvät jutun lopusta!

Pihapiiri on talvisin rauhallinen, mutta kevään koittaessa menoa ja meininkiä on pihalla senkin edestä aamusta iltaan.

Olen Liisa Koivisto ja olemme perheeni kanssa asuneet jo 17 vuotta tällä pienellä farmilla Torniossa Lapissa. Meillä on pakopelifarmi ja monenlaisia eläimiä ja pieni puutarha kasvuvyöhykkeellä kuusi.

Pidemmän esittelyni voit lukea Blogin takana -postauksesta. Jos haluat kuulla, miten päädyin kaupungista maalle asumaan, voit lukea blogikirjoitukseni tai kuunnella podcast-jakson Maalaiselämää-podcastistani.

Tässä postauksessa kerron ensin kuulumisiamme ja lopuksi suunnitelmiamme vuodelle 2024. Mukavaa kun saavuit tänne, toivottavasti viihdyt blogin parissa!

Kasvuvyöhykkeen 6 omavaraisuusbloggaaja Liisa Koivisto ja nuori Tyyne-kalkkuna

Jumissa farmilla ennätyspakkasissa

Vuosi alkoi ennätyspakkasilla ja täällä meilläkin oli alimmillaan 34 astetta pakkasta. Onneksi asumme aika korkealla merenpinnan yläpuolella ja meillä ei ollut yhtä kylmä kuin alempana asuvilla Torniossa. Alavilla mailla hallan vaara, kuten vanha kansa sanoo. Kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin ilma, joten kylmä ilma laskeutuu alas ja lämmin nousee ylemmäs.

Vaikka asummekin Lapissa, ovat pidemmät alle -30 asteen pakkasjaksot meillekin harvinaisia. Meillä on valitettavasti tällä hetkellä kaksi diesel-autoa. Talvilaatuinenkaan diesel ei toimi kovin kylmässä, eikä meillä ollut tankissa arktista laatua, joka toimii jopa -40 asteessa.

Meillä lähti toinen auto lomailemaan korjaamolle jo ennen joulua ja toinen auto hyytyi näistä pakkasista. Olimme siis jumissa farmilla ilman autoa. Se oli vähän pelottavaakin, sillä kun asuu syrjässä, on auto pakollinen selviytymistä varten eikä valinta omaa mukavuutta varten.

Onkohan ulkona kylmä?

Meillä on kotivaraa aina riittämiin, mutta tuoretuotteita alkoi tulla ikävä ja muitakin asioita piti hoitaa kaupungissa. Onneksi saimme lainata naapurin bensa-autoa, kiitos Matti! Silloin päätimme, että seuraavan kerran kun auton hankinta on ajankohtaista, täytyy hankkia toiseksi autoksi bensa-auto.

Tallissa pysyi onneksi lämmin lisälämmittimien avulla. Jos tällaisilla pakkasilla olisi ollut pitkä sähkökatko, sitten olisimme olleet pulassa. Suomen sähköjärjestelmästä puuttuu säätövoimaa (eikä sitä hetkessä rakenneta), joten sähkön niukkuus on mahdollista tulevaisuudessakin. Lisäksi sään ääri-ilmiöt luultavasti lisääntyvät tulevaisuudessa ja itänaapurikin saattaa tehdä kiusaa. Siksipä olemme tutkineet aggregaatteja ja lämmittimiä mahdollisia pidempiä sähkökatkoja varten, mutta vielä emme ole osanneet tehdä valintaa. Tahtotila on hoitaa tämä asia kuntoon mahdollisimman pian.

Joululahjaksi karitsoita ja uudeksi vuodeksi kalkkunan poikasia

Joulu meni mukavasti. Joululaatikot tein leivinuunissa ja veimme ne mukanamme kun vietimme aaton mummolassa Ylitorniolla. Meillä on keittiöremontti, ja olemme käyttäneet leivinuunia enemmän kuin koskaan aiemmin. Meillä ei ole ollut leivinuunissa edes lämpömittaria, sillä se meni rikki ja uutta ei ole tullut hommattua. Ihmeellisen hyvin olemme silti onnistuneet ja ainakaan sopivista lämpötiloista ei ole tarvinnut stressata, kun olemme menneet ihan mututuntumalla.

Lanttu- ja bataattilaatikko leivinuunissa.

Joulun paras joululahja olivat yllätyskaritsat! Tiesimme Lambadan olevan tiine, mutta emme tienneet, milloin karitsat syntyvät. Jouluaattoiltana kun kävin tallissa, niitä ei vielä ollut, mutta joulupäivänä aamulla karsinasta löytyi kolme pirteää pienokaista!

Olipa hyvä, että olimme joulun kotosalla, sillä olisi siinä saattanut lomittaja hieman ihmetellä yllätyskaritsoita!

Musta lammas Elizabeth ”Rääpäle”, valkoinen mallipoika Hesus ”Mammanpoika” ja suurin beigekirjava Anna ”Kirahvi”.

Pari päivää ennen vuodenvaihdetta meille kuoriutui pari kalkkunan poikasta. Yleensä haudon tipuja vasta pääsiäiseksi, mutta kun kalkkuna innostui munimaan, en malttanut olla laittamatta munia hautomakoneeseen. Naapurissa kalkkunarouva hautoi itse tiput! Mahtava suoritus keskellä talvipakkasia.

Tänä vuonna haluaisin kasvattaa paljon kalkkunoita syksyllä paistiksi laitettaviksi. Saimme naapurista savustettua kalkkunanlihaa ja perhe tykkäsi siitä. Kovin monta kalkkunaa en halua nyt talvella ja keväällä kuitenkaan ostorehulla ruokkia, vaan paras olisi, että ne kuoriutuisivat vasta myöhemmin keväällä ja laiduntaisivat ja kasvaisivat mahdollisimman paljon kesällä. Haudotan keväämmällä myös kanoja ja ankkoja, joten pihamaalla on kesällä vilskettä.

Vuohia en ole vielä saanut hommattua, sillä on vaikeaa löytää edullisesti lypsäviä tai tiineitä kuttuja. Neitsytlypsäjät olisivat ehkä parhaita, sillä täällä Lapissa ei ole helppo löytää pukkia.

Kalkkunan poikaset viheltelevät ja piipittävät suloisesti (lue: äänekkäästi) vuorokauden ympäri.

Taimikasvatus on lempihommiani, joten kaivoin kasvivalon esille ja laitoin chilit kasvamaan. Samalla laitoin myös herneen versoja tulemaan. Käytän niitä salaateissa ja leivän päällä ja lapsetkin tykkäävät napsia niitä ihan sellaisenaan.

Chilejä ja herneenversoja, tästä se kylvökausi taas lähtee!

Tulevan kauden tavoitteet ja toiveet

Tälle kaudelle minulla on useita haaveita. Haluan istuttaa lisää vadelmia sekä muutamia puita, kuten makea pihlajan, tammen ja syreenejä. Kukkaniityn perustaminen on myös toiveena, sillä minulla on jo valmiiksi hankittuna paljon niittykukkien siemeniä. Meillähän on täällä toki luonnon kukkaniittyä muutenkin ja kasvimaallani kasvaa paljon kukkia, mutta kukkia ei vaan voi olla liikaa! Siitä puheen ollen, myös auringonkukkapelto on asialistalla.

Viime vuonna papumaa epäonnistui täysin, mutta tänä vuonna uusi yritys. Herneiden kasvatus onnistui viime vuonna mukavasti, ja sitä aion jatkaa tänäkin vuonna. Haluaisin kasvimaalle kaarikäytävän, jossa kasvaisi toisella puolella papuja ja toisella puolella herneitä.

Herneet ovat niin hyviä napsittavia! Olisi ihana saada näitä joskus myös pakkaseen asti.

En ole vielä tilannut siemeniä, mutta minulla on paljon aiempien vuosien marketeista ostettuja siemeniä vielä jäljellä. Aion tilata siemeniä myös Hyötykasviyhdistykseltä, sillä heillä on luonnonmukaisia siemeniä ja myös vanhoja viljelylajikkeita, jolloin voin edistää myös geeniperimältään ja kulttuurihistorialtaan arvokkaiden lajien säilymistä.

Harkinnassa tänä vuonna on, uskallanko kokeilla Olga-päärynää, joka menestyy vyöhykkeellä viisi. Onkohan kukaan onnistunut sen kanssa vyöhykkeellä kuusi?

Kasvimaan suunnitelma 2024

Kasvimaani on nykyään viljelylaatikoissa, mikä on tehnyt puutarhanhoidosta paljon helpompaa. Kylvän jokaiseen laatikkoon useaa eri lajia ja tavoitteenani on iloinen runsaus ja rehevyys, jossa ei jää tilaa rikkakasveille. Toki tiheään kylväminen voi verottaa satoa, mutta puutarhan on myös tärkeää tuottaa iloa. Lähes jokaiseen laatikkoon kylvän myös kukkia ja yrttejä.

Seuraan tätä suunnitelmaa kännykältä kylväessäni ja kirjaan mahdolliset muutokset.

Teen suunnitelman tekstitiedostoon ja pyrin huomioimaan kumppanuuskasvit. Kylvän ruudukoihin sekä vaaka-, pitkittäis- ja vinoriveihin, jotta saisin yllättävää vaihtelua kasvimaan ulkonäköön. Varsinkin alkukesästä tämä näyttää kivalta, kun kaikki kasvit ovat vielä pieniä. Kun kesä etenee, viljelylaatikko räjähtää ja pursuaa yleensä yli äyräiden, mikä on minusta ihanaa.

Suunnittelen puutarhan kierrettäväksi, mistä syystä joka toinen rivi alkaa oikealta ja toinen vasemmalta. Ajatus on, että puutarhan kiertäjä kävelee puutarhan läpi ja voi arvailla, mitä laatikoissa kasvaa. Laatikon toisella puolella on lappu, josta näkee vastauksen.

Otin myös kuvia, mitä kylvin mihinkin.

Viime vuonna minulla oli noin 20 laatikkoa (+ mansikkamaa 12 laatikkoa), mutta tänä vuonna laatikoita laitetaan lisää. Viime vuonna puutarhan perustaminen jäi kesken, mutta tänä vuonna homma on tarkoitus viimeistellä lisäämällä viljelylaatikoita ja kivoja elementtejä puutarhaan kuten portti ja vesielementti.

Päivä pitenee jo, kevättä kohti mennään! Nyt on ihana katsella kesäkuvia ja suunnitella tulevaa kesää.

Tällaisia suunnitelmia ja haaveita täällä meillä. Millaisia haaveita tai suunnitelmia sinulla on?

Toivottavasti viihdyit blogini parissa! Minut löytää Instagramista @farmescapetornio sekä @liisakoivisto ja Facebookista Farm Escape Tornio. Voit keskustella kanssani siellä tai kommentoida tähän blogiin.

Muista vierailla tähän alle linkitettyjen muiden omavaraistelijoiden sivuilla ja kommentoida ahkerasti! 

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken

Tillintilananna

Jovela

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää

Kohti laadukkaampaa elämää

Sarin puutarhat

Oma tupa ja tontti

Finland urban farming

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

Evil Dressmaker

Villa Varmo

Rakkautta ja maanantimia

Majalevon pientila

Harmaa torppa

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

10 ajatuksia aiheesta “Omavaraisuushaaveita vuodelle 2024”